Maakunta-arkistot - Eilola

Maakunta-arkistojen nettisivut

• Maakunta-arkistot ovat tärkeimpiä historiallisia arkistoja paikallishistorian kirjoittajalle ja kotiseutututkimuksen tekijälle.
• Säilyttävät piirissään toimivien valtion alue-, piiri- ja paikallisviranomaisten pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Maakunta-arkistot säilyttävät lisäksi alueellisesti merkittäviä yksityisarkistoja.
• Niiden viranomaisten kohdalla, joilla on lakisääteinen velvollisuus luovuttaa aineistojaan pysyvästi säilytettäväksi, noudatetaan yleensä 40 vuoden ikärajaa. Sitä nuorempi aineisto on siis aina arkistonmuodostajan omassa hallussa, jolloin aineiston käyttömahdollisuuksista ja rajoituksista joutuu neuvottelemaan sen kanssa.
• Seurakuntia, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä laki ei velvoita, joten aineiston päätyminen Kansallis- tai maakunta-arkiston haltuun on satunnaisempaa. Pääsääntöisesti nämä arkistot sijoitetaan siihen maakunta-arkistoon, jolla aineistoa luovuttavan yrityksen tai suvun vaikutus on ollut voimakkainta. Luovuttaja voi esittää myös toiveen aineiston sijoituspaikasta. Ilmeisesti tästä syystä esimerkiksi kuopiolaisen Gust. Ranin Oy:n arkisto löytyy Jyväskylän eikä Mikkelin maakunta-arkistosta.

• Maakunta-arkistoissa säilytettävistä aineistoista mainittakoon:

Tuomiokirjat

Oikeusaineisto on järjestetty tuomiokunnittain, jonka joukossa antoisimpia ovat alioikeuksien (eli kihlakunnan- ja raastuvanoikeuksien) tuomiokirjat eli pöytäkirjat. Kyseessä on rikas ja monipuolinen ihmisten arkielämän tavoittava lähdesarja, jota on käytetty ainakin rikollisuuden, velkasuhteiden ja noituuden tutkimukseen. Kerronta ja asioiden kirjo tosin supistuivat jonkin verran 1700-luvulla kun osa alioikeuksien hoitamista hallinnollisista asioista siirrettiin pitäjänkokouksen hoidettavaksi.

1700-luvulta lähtien tuomiokirjat jaettiin kahteen sarjaan:

1. Varsinaisten asioiden tuomiokirjat, joihin merkittiin rikos- ja riita-asiat.
2. Ilmoitusasioiden tuomiokirjat, joihin kirjattiin lainhuudot, kiinnitykset, holhousasiat ja avioehdot.

Tuomiokirjoja on kahdenlaisia:

1. Alioikeuksien istunnoissa pidettyjä konseptituomiokirjoja on säilynyt joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vasta 1700-luvulta. Niitä säilytetään maakunta-arkistoissa. Konseptituomiokirjojen mukana ovat myös oikeuskäsittelyä varten toimitetut liitteet, jotka säännöllisesti ovat renovoituja.
2. Hovioikeuksille lähetetyt renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut tuomiokirjat ovat säilyneet lähes yhtenäisenä sarjana 1620-luvulta 1970-luvulle. Alkuperäisiä säilytetään Kansallisarkistossa, mutta ne löytyvät vuoteen 1809 saakka myös Digitaaliarkistosta. Koska hovioikeudet olivat kiinnostuneita vakavista rikoksista, vähäpätöisiä rikos- ja riita-asioita jätettiin kirjaamatta jo varhaisessa vaiheessa. 1700-luvulla  puhtaaksikirjoitettuihin tuomiokirjoihin ei merkitty enää lainkaan hallinnollisia asioita ja vuodesta 1864 lähtien vain tietyt kiinteää omaisuutta koskevat asiat.

Yritysaineistot

Yritysten ja yritysarkistojen muodostumisen lähtökohtana on vuoden 1879 elinkeinovapaus. Lakia täydennettiin useaan otteeseen 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä ja se uudistettiin vuonna 1919, mutta mitään periaatteellisia muutoksia ei tullut lain sisältöön. Yritysarkistoja on tietysti sijoitettu myös Elinkeinoelämän keskusarkistoon (ELKA).

Kotiseutuhistorian kannalta kiinnostavimpia aineistoja ovat ne, jotka kertovat yrityksen vaikutuksesta alueen elämänmenoon, elinkeinoelämään ja työllisyyteen. Jälkimmäisen kannalta tärkeät työntekijöiden määrää ja omaisuutta ja perinnönjakoa koskevat asiat kirjattiin. Myös palkoista kertovat aineistot ovat keskeisiä. Vielä 1900-luvun alkupuolella ei ollut poikkeuksellista, että etenkin tehtaat muodostivat yhteisöjä, joissa työntekijät asuivat. Näiden asuntoloiden piirustukset ja asukasluettelot antavat tietoa työläisten asuinoloista.

Yrityksen kirjeenvaihto muodostaa monipuolisen ja laaja-alaisen lähdeaineiston. Vaikka lennätin ja puhelin yleistyivät, kirje oli pitkään väline, jolla uusien viestintälaitteiden välityksellä sovitut asiat vahvistettiin. Kirjeet antavat runsaasti tietoa kauppiaiden verkostoitumisesta ja kauppatavoista, mutta samalla ne kertovat tavaroista, kulutuksesta ja elämänmenosta yleisemmin. Kirjeistä välittyy esimerkiksi se, millaista tavaraa milloinkin tarvittiin, liikenneyhteyksien ongelmia, metsätöiden rytmittymisen vaikutus maakauppiaiden rahansaantiin jne. Kauppiaat ja tehtaiden omistajat lähettivät maaseudulle asiamiehiään, joiden tehtävänä oli paitsi laatia sopimuksia paikallisten kauppiaiden kanssa myös tiedustella näiden mielipidettä heidän edustamistaan tuotteistaan.

Kansakoulujen ja oppikoulujen aineistot

Kansakoulut olivat lasten sivistämiseksi perustettuja kouluja, jotka määriteltiin vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Suomessa toimi toki jo tuolloin muutamia aikaisemmin perustettuja kansakouluja (esim. Etelä-Pohjanmaalla Orisbergin koulu 1831). Vuodesta 1898 maalaiskunnat jaettiin kansakoulupiireihin väestö- ja kieliolosuhteiden perusteella. Vuonna 1921 annetun oppivelvollisuuden mukaan jokaiseen koulupiiriin tuli perustaa alakoulu, yläkoulu ja kansalaiskouluksikin kutsuttu jatkokoulu.

Oppikoulut perustettiin antamaan ylempää, jatko-opintoihin tähtäävää koulusivistystä. Oppikouluun haettiin kansakoulun neljänneltä luokalta ja se jakautui keskikouluun ja lukioon. 1900-luvun alussa oppikoulut jaettiin reaalikouluihin ja klassisiin lukioihin.

Kansakoulujen ja oppikoulujen historia päättyy 1970-luvun alussa vaiheittain toteutettuun peruskoulu-uudistukseen. Tässä yhteydessä useimmat oppikoulut kunnallistettiin.

Kansa- ja oppikoulujen keskeisimmät lähdeaineistot koskevat oppilaita (oppilasluettelot, arvosanakirjat jne.), koulun toimintaa (esim. johtokunnan pöytäkirjat, vuosikertomukset, kirjeenvaihto) ja muita puitteita (kerhotoiminta, irtaimistoluettelot, valokuvat ym.). Oppilaiden, opettajien ja muun kouluhenkilökunnan muistoja on taas tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon vuonna 2013 toteutetussa Minun koulumuistoni -keräyksessä

Arkistolaitoksessa säilytetään pääsääntöisesti valtion omistamien koulujen arkistoja. Ajallisena takarajana on yleensä 1970-luvun peruskoulu-uudistus, jota nuorempi aineisto on kuntien ja koulujen arkistoissa. Arkistolaitoksen hallussa olevat kouluarkistot on sijoitettu joko niiden toimialuetta lähimpänä olevaan maakunta-arkistoon tai Kansallisarkistoon. Aineiston sijaintipaikka selviää Vakka-tietokannan avulla.

• Keskeisistä kaikissa maakunta-arkistoissa säilytettävästä lähdeaineistosta kuntien ja seurakuntien arkistot käsitellään tarkemmin omissa luvuissaan.
• Maakunta-arkistoja on kaikkiaan seitsemän. Alla ovat niiden arkistopiirit sekä joitakin niissä säilytettäviä erikoisaineistoja.
• Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue kattaa Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen alueet.
• Joensuun maakunta-arkiston kattaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Pohjois-Savon liiton alueet.
• Jyväskylän maakunta-arkiston toimialuetta on Keski-Suomen maakunta. Kansallisarkisto on sijoittanut Jyväskylään muun muassa osan Siirtoväen korvausarkistosta ja Suomen Huolto ry:n arkiston.
• Mikkelin maakunta-arkisto säilyttää aineistoja Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista. Lisäksi arkistoon on sijoitettu sodassa menetetyn Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja. Kaikkea aineistoa ei ennätetty sodan aikana evakuoida, vaan osa on tuhoutunut ja osaa säilytetään edelleen Viipurissa. Mikkelin maakunta-arkistossa on myös kolme päätettä, joilta pääsee käyttämään Karjala-tietokantaa kokonaisuudessaan.
• Oulun maakunta-arkiston toimialueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin liittojen alueet. Erikoisuutena on lestadiolaista lähetysliikettä edustavien ja sitä lähellä olevien yhdistysten ja yksityishenkilöiden arkistoista muodostettu Lestadiana-kokoelma. Oulun maakunta-arkistossa säilytetään myös sodassa menetetyn Petsamon kunnan aineistoa.
• Turun maakunta-arkiston toimialue kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan liittojen alueet. Sähköisessä muodossa on käytettävissä Turun ja Porin lääninkansliassa vuosina 1773–1930 käsiteltyjä vesiasioita (esim. sahan tai sillan rakentaminen, järven kuivaaminen) koskeva hakemisto.
• Vaasan maakunta-arkistossa säilytetään aineistoja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen alueilta.
• Ahvenanmaata koskeva arkisto aineisto löytyy Ålands landskaparkivesta Maarianhaminasta