Paikannimien käyttö kotiseututyössä

Paikannimiä, niiden taustoja ja nimiin liittyviä tarinoita voi esitellä kotiseututyössä julkaisuin, näyttelyin ja järjestämällä opastettuja kulttuurikierroksia tai kävelypolkuja, joiden varrella oleviin opasteisiin sijoitetaan lyhyitä tekstejä. Nimiä voi esitellä myös verkkosivuilla.

Nimiä ei tarvitse lähteä kokoamaan alusta alkaen itse. Kunnat ja kotiseudun tutkijat voivat hyödyntää Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston ja Svenska litteratursällskapetin Språkarkivetin laajoja paikannimikokoelmia tilaamalla niistä tarvittavan aineiston tai tutustumalla siihen näissä arkistoissa virka-aikana. Nimiarkisto on kaikille avoinna arkisin osoitteessa Vuorikatu 24, 00100 Helsinki. Språkarkivetin osoite on Ritarikatu 5, 00170 Helsinki.

Täydennyskeruu kotiseututyönä

Vaikka Nimiarkiston paikannimikokoelmat ovat mittavia, kaikkea ei koskaan voi saada talteen. Täydennyskeruuta voi tehdä edelleen ja myös omatoimisesti.  Tärkeää on, että tiedot ovat luotettavia ja kootaan samaan tapaan kuin aiemminkin, jolloin uusi aines voidaan sijoittaa luontevasti aiemman joukkoon.

Nimiarkisto onkin valmistanut ohjepaketin omatoimisia kerääjiä varten. Jos haluat, että keruusi hyödyttää myös tulevia tutkijoita, toimi ohjeen mukaan, tallenna excel-taulukko itsellesi ja kirjoita paikannimet siihen. Taulukon kentistä löydät tietoa tästä. Kun kokoelmasi on valmis, ota yhteys Nimiarkistoon. Samalla kun teet kotiseututyötä, voit näin osallistua myös Nimiarkiston kokoelmien kartuttamiseen.

Paikanniminäyttelyt ja verkkosivut

Paikannimistä voi järjestää kotiseutua kuvaavia näyttelyitä kouluihin, kirjastoihin ja verkkosivuille.  Vuonna 2010 julkaistiin Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulla näyttely Paikannimen tarina, joka kertoo paikannimien synnystä, sisällöstä, suunnittelusta, lainautumisesta, keruusta, karttanimistä ja niiden tarkistamisesta ja slanginimistä. Näyttely kuului Jokaisen oma ympäristö -kulttuurikampanjavuoden 2010 tapahtumiin. Nimistönäyttelyn aineistoa voi soveltaa paikkakunnittain omien paikannimien esittelyyn. Näyttelyssä on otettu huomioon suomen-, ruotsin-, saamen- ja viittomakieliset paikannimet.

Tervon kunnassa on Tervo-seura ry toteuttanut monivuotisena hankkeena verkkosivun Paikat, nimet & tarinat. Aineisto sisältää isojaon kartat ja jakoasiakirjat kylittäin ryhmiteltyinä 1700-luvun lopulta alkaen, 1930-luvulla Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon kirjattuja tarinoita Tervon menneisyydestä, Tervon paikannimien taustaa ja yhteyksiä ja Tervo-seuran julkaisut Kotiseutuni rakennusperinnettä. Sivuston tietoja voi lainata, kunhan mainitsee lähteen. Sivustoa voi käyttää myös oman paikkakunnan perinteen tallentamisen ideointiin.

Jämsän kaupungin kulttuuritoimen virtuaalimuseo Museo24 johdattaa puolestaan Jämsän seudun kulttuuriperintöön myös murteiden ja paikannimistön kautta. Kohdasta Tutkijan kammio avautuvat Vanhat kartat ja kohdasta Murteita, paikannimiä ym. paikallishistoriaa pääsee katsomaan, millaista on Jämsän seudun paikannimistö. Sieltä selviävät muun muassa Jämsän seudun paikannimien määrät, Jämsän seudun nimistön piirteitä, Jämsän seudun yleisimmät nimet ja Jämsän seudun uniikit nimet.

Lisätietoa saamelaiskulttuurista antavat saamelaismuseo ja luontokeskus Siidan verkkonäyttelyt.