Haastatteluun valmistautuminen

Tekstien perässä olevat numerot ovat viitteitä jotka löytyvät kohdasta "Kirjallisuutta tutkimusetiikasta ja lähteistä - tekstin viitteet"

Haastattelu ei synny itsestään, vaan sen tekemiseen on aina jokin syy. Aineistoa kerätään esimerkiksi tulevaa tutkimusta tai julkaisua varten. Siksi haastatteleminen on myös suunniteltua toimintaa, ja siihen valmistautumisessa on huomioitava muun muassa seuraavia tekijöitä: haastateltavien valinnasta ja haastatteluista sopiminen, haastattelun ajan ja paikan varaaminen, haastattelun aiheeseen perehtyminen ja haastattelijan oma esiymmärryksen pohtiminen sekä tallennusvälineiden käytön perusteleminen haastateltavalle, käyttöluvan saaminen ja tallennusvälineiden teknisen käytön osaamisen varmistaminen. 7

Haastateltavien valinnassa kannattaa hyödyntää niin sanottua avainhenkilöä – ihmistä, joka tietää tutkimuksen kohteena olevia tai tutkimusaiheen tuntevia, esimerkiksi paikkakunnan, kylän tai yhdistyksen ihmisiä. Avainhenkilö osaa yleensä nimetä sekä suositella haastatteluun sopivia ja halukkaita ihmisiä. Haastatteluun osallistuvia ei siis pidä valita satunnaisesti. 8 Haastattelusta sovitaan ottamalla yhteyttä haastateltavaan esimerkiksi puhelimitse. Haastateltavalle on selvitettävä, mitä aiheita haastattelussa käsitellään, miksi ja mitä tarkoitusta varten sekä mihin haastatteluaineistoa käytetään. Tässä vaiheessa voi myös sopia haastattelun tallentamisesta. Ensimmäinen yhteydenotto on merkittävä, sillä sen kautta haastateltavalle syntyy kuva haastattelijasta ja haastattelun tarkoituksesta, ja se myös vaikuttaa hänen päätökseensä suostua haastatteluun. 9

Haastattelun tekemiseen on varattava riittävästi aikaa, eikä sitä siksi kannata sovittaa kiireisen päivän pieneen väliin. Haastattelu itsessään saattaa kestää noin tunnin tai kaksi, mutta haastattelua ennen ja jälkeen seuraa yleensä arkipäiväistä keskustelua haastateltavan kanssa, mikä on vuorovaikutuksellisen suhteen syntymisen kannalta merkityksellistä. Haastattelu on aina kohtaamistilanne ja yhteistä tulkinnan rakentamista pikemminkin kuin vain kiireellistä muistiinpanojen tekemistä tai haastateltavan lausumia yksipuolisia huomioita. Haastattelijan on myös hyvä heti tuoreeltaan haastattelun jälkeen kirjata tekemiään huomioita tilanteesta, ja kirjaamiselle sekä mahdollisesti haastattelun tallenteen kuuntelemiselle on varattava aikaa. 10

Haastattelu on hyvä tehdä haastateltavalle tutussa ympäristössä, esimerkiksi haastateltavan kotona. Jos tämä ei kuitenkaan sovi, on paikaksi valittava jokin muu rauhallinen ja intiimi tila. Yleisissä kahviloissa tai muissa vastaavissa tiloissa ei haastattelua kuitenkaan kannata tehdä. Taustahäly, ihmisten edestakainen liikkuminen ja muu toiminta saattavat häiritä keskittymistä ja tehdä haastattelutilanteesta rauhattoman. Haastateltavan kotona tehtyyn haastatteluun saattavat osallistua myös muut läsnäolijat, esimerkiksi haastateltavan puoliso, lapset tai ystävät. Myös heidän osallistumisestaan voi erikseen sopia. Jos kuitenkin esimerkiksi perheenjäsenten aktiivinen osallistuminen haastatteluun tulee haastattelijalle tilanteessa yllätyksenä, on pyrittävä silti saamaan nimenomaan haastateltavan käsitykset esiin. 11

Ylipäätään haastattelutilanteen ilmapiiriin on kiinnitettävä huomiota. Lämmittelykysymyksillä, haastattelun tarkoituksen selvittämisellä ja rehellisillä pyrkimyksillä ja asenteella luodaan luottamuksellinen suhde haastattelijan ja haastateltavan välille. Haastattelijan velvollisuuksiin kuuluu myös pyrkimys vuorovaikutuksen toteuttamiseen, ja tämänkaltainen luottamuksellinen suhde syntyy vain toista osapuolta kunnioittamalla. 12 Haastattelijan on siksi syytä perehtyä käsiteltäväksi aiottuun aiheeseen, oman esiymmärryksensä analysointiin ja tarvittaessa vahvistaa omaa ymmärrystään taustatietojen keruulla.