Haastattelun lajit, teemalista

Tekstien perässä olevat numerot ovat viitteitä jotka löytyvät kohdasta "Kirjallisuutta tutkimusetiikasta ja lähteistä - tekstin viitteet"

Haastattelut on mahdollista jakaa erilaisiin haastattelunlajeihin monin eri tavoin. Selkeä ja usein käytetty on jako avoimiin haastatteluihin, teemahaastatteluihin, lomakehaastatteluihin ja ryhmämuisteluihin. Näillä lajeilla on eronsa ja omat erityispiirteensä. Pääsääntö on, että haastattelun lajin määrää haetun tiedon tarve. Se, minkä tyyppistä tutkimusta tehdään, mitä halutaan tietää ja mihin haastatteluissa pyritään, määrää myös haastattelun lajin. 13 Esimerkiksi historioitsijan tekemät haastattelut voivat olla erilaisia kuin yhteiskuntatieteilijöiden tekemät haastattelut. Perinteenkerääjien ja kerronnantutkijoiden haastattelut taas saattavat erota historioitsijoiden tekemistä haastatteluista ja niin edelleen. Kun tavoitteena on tuottaa tietoa vaikkapa kylän historiasta ja elämästä, kulttuurista ja perinteestä, on luonnollista lähteä liikkeelle haastattelemalla kyläläisiä ja kyselemällä heidän elämästään ja kokemuksistaan. Tällöin tulee ymmärtää, mitä ja minkälaista tietoa haemme ja millaisin haastattelumenetelmin sitä parhaiten kerätyksi saisimme.

Yhtenä haastattelun lajina on avoin haastattelu. Tämäntyyppinen haastattelu on paremminkin keskustelunomainen tilanne haastattelijan ja haastateltavan välillä. Käytyä keskustelua ei yleensä sidota tiukkaan muotoon, vaan se etenee vapaasti haastateltavan ehdoilla: haastateltava kertoo ja haastattelija esittää kysymyksiä niistä asioista, joista haastateltava on kertonut. On kuitenkin hyvä valita etukäteen ne aihepiirit, joista keskustellaan. 14

Haastattelijan tehtävänä on luoda haastattelutilanteesta mahdollisimman luonteva, ja tarvittaessa hän voi myös ohjata keskustelua. Avoimessa haastattelussa haetaan nimenomaan haastateltavan kokemuksia, muistoja ja mielipiteitä, ja siksi niiden ilmaisulle annetaan tilaa ja aikaa. Tätä haastattelun lajia käytetäänkin yleensä silloin, kun ollaan kiinnostuneita haastateltavan henkilökohtaisista näkemyksistä ja merkityksenannoista. Avoin haastattelu vaatii kuitenkin haastattelijalta runsaasti aikaa, kiinnostusta ja paneutumista aiheisiin. 15

Teemahaastattelu rakentuu melko väljästi muotoiltujen ja erilaisten teemojen varaan. Yhdessä haastattelussa voidaan käydä läpi useita teemoja tai keskittyä vain yhteen aiheeseen. Teemat ovat kaikille haastateltaville samoja, mutta teemojen käsittelyjärjestys ja painotus voivat vaihdella haastateltavan kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena kuitenkin on, että keskeiset ja tarvittavan tiedon kannalta olennaiset teemat tulisivat käsitellyiksi kaikkien haastateltavien kanssa. Teemahaastattelu onkin sopiva silloin, kun tavoitteena on saada runsaasti syvällistä tietoa. 16

Myös teemahaastattelu on keskustelunomainen tilanne, jossa tavoitteena on haastateltavan kerronnan vapaus ja jossa pyritään saamaan esille haastateltavan käsitykset. Teemahaastattelun tekeminen vaatii etukäteissuunnittelua, sillä käsiteltävät aihepiirit valikoituvat sen mukaan, mitä tietoa tarvitaan. Haastattelijan onkin syytä ennakolta perehtyä esimerkiksi käsiteltävää aihetta koskeviin tutkimuksiin, kirjallisuuteen, asiakirjoihin ja muuhun aineistoon. 17

Haastattelua varten on hyvä koota käsiteltäviksi aiotut aiheet niin sanottuun teemalistaan. Tällainen teemalista toimii haastattelijan muistin tukena ja ohjaa kysymysten tekoa. Joskus kannattaa laatia myös muutamia tarkentavia apukysymyksiä tai avainsanoja keskustelun ylläpitämiseksi. 18

Esimerkki teemalistasta

1. Oma lapsuus ja lapsuudenaikainen saaristo

2. Koulunkäynti

- koulumatkat, kulkuvälineet
- kuri ja kohtelu koulussa
- opettajat
- kouluruokailu
- välitunnit, mitä tehtiin
- syrjintä, ketä kiusattiin, kuka kiusasi ja miksi

3. Vapaa-aika ja harrastukset

- urheilu
- poliittinen järjestötoiminta
- seurakunta
- kerhot
- elokuvat
- loma-ajat, lomalaiset, kesämökkiasukkaat
- harrastukset eri vuodenaikoina

4. Pelit, leikit, lelut

- kuka leikki ja kenen kanssa, mitä, missä ja milloin sai leikkiä
- leikkiryhmät
- leikkipaikat
- mieluisimmat pelit ja leikit

5. Lapsen rooli perheessä

- työnjako perheessä
- lapsen oikeudet ja velvollisuudet eri ikäkausina
- vanhempien asettamat rajat ja niiden noudattaminen
- rankaiseminen ja palkitseminen
- ruokailut, yhdessä perheen kesken? pöytätavat

6. Lapsuus ja nuoruus

- tytöt ja pojat yhdessä ja erikseen
- varhaisnuoret ja seurustelu
- lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden rajat
- rippikoulu
- nuorison kokoontuminen, tanssit

7. Saariston paikat ja alueelliset rajat

- saariston alueet, minkälaisia alueita
- haastateltavalle tärkeät paikat, miksi

8. Sosiaaliset rajat

- vanhempien ammatin merkitys
- puoluepoliittiset rajat
- saariston ulkopuoliset
- kesäasukkaat
- poikkeusyksilöt

9. Juhlaperinne

- vuotuisjuhlat kotona ja koulussa
- syntymä- ja nimipäivät
- saaristolaisten yhteisölliset juhlat

10. Kontaktit saariston ulkopuolelle

- ensimmäiset matkakokemukset oman asuinympäristön ulkopuolelle
- kulku mantereelle
- käynnit kaupungissa
- yhteydet saariston ja mantereen välillä

11. Erityiset lapsuusmuistot

- tunteikkaimmat ja mieleenpainuvimmat muistot

12. Mitä on saaristolaisuus?

Lomakehaastattelun pohjana on kyselylomake, jossa kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset samassa järjestyksessä. Haastateltavien omalle kerronnalle ei jää tilaa, kuten avoimessa haastattelussa tai teemahaastattelussa. Lomakehaastattelun avulla hankitaan runsaasti täsmällistä tietoa valitusta aiheesta, ja tätä menetelmää käytetään usein tilastollisen analyysin pohjana. Tällä tavoin kerättävää aineistoa pyritään siis yleistämään, eikä tavoitteena yleensä ole haastateltavien tulkintojen tai näkemysten tavoittaminen. 19

Ryhmämuistelu on myös oiva ja mielenkiintoinen keino tuottaa tietoa koko ryhmää, esimerkiksi kylää, asuinaluetta, sukua ja vaikkapa tehdasyhteisöä koskevasta yhteisestä menneisyydestä tai tapahtumasta. Hyvää muisteluryhmää ei kuitenkaan saada aikaiseksi vain kokoamalla ihmisiä yhteen, vaan yhteinen muisteleminen vaatii paitsi aikaa ja kertaamista niin myös haastattelijaa ohjaamaan ryhmää yhteistyöhön ja yhdessä muistelemiseen. Haastattelijan tehtävänä on tuoda keskusteluun mukaan uusia asioita, luoda suhteita muistelijoiden välille, ohjata muistelua tavoiteltujen aiheiden mukaan ja pitää aihetta yllä, jakaa puheenvuoroja sekä kuunnella ryhmää. Ryhmän hallintataidot ovatkin merkittävä lisä ryhmämuisteluita ohjattaessa. On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden kertoa näkemyksensä. 20

Ryhmämuistelussa tuotetaan tietoa, joka yleensä on osa kaikkien yhteistä muistia ja elämänhistoriaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muistelussa syntyisi vain yhdenlaisia näkemyksiä, vaan erilaisista tulkinnoista saatetaan neuvotella. Yhdessä muistelemalla ja kertomalla voidaan käsitellä esimerkiksi jotakin menneisyyden tapahtumaa sekä sen mahdollisia syitä ja seurauksia. Ryhmämuistelun menetelmän valintaa ohjaakin kiinnostus sellaisiin muistoihin, tulkintoihin ja merkityksiin, joita ryhmän muistelijat kantavat mukanaan. Ryhmän yhteiset kertomuksien kehittelyt, muistin virkistämiset ja kannanotot toisten puheisiin laajentavat näkökulmia ja tuovat esiin monipuolisia tulkintoja yhteisestä menneisyydestä. 21