Lehdistöhistoria
Tekstien perässä olevat numerot ovat viitteitä jotka löytyvät kohdasta "Artikkeleiden viitteet"
Suomalaisen lehdistön historiaa on kartoitettu Päiviö Tommilan päätoimittamassa kymmenosaisessa sarjassa Suomen lehdistön historia, jossa lähdettiin liikkeelle ensimmäisistä 1770-luvulla ilmestyneistä lehdistä ja päädyttiin 1980-luvun puoliväliin. Sarja koostuu kolmesta kokonaisuudesta:
- osat 1–3: Suomen lehdistön kehitys koko valtakunnan tasolla
- osat 4–7 ovat kotiseutututkimuksen kannalta antoisimpia: aluksi (osa 4) kartoitetaan paikallislehdistön historiaa ja kehitystä Suomessa. Loput kolme osaa ovat tietosanakirjanomaisia hakuteoksia, jotka kattavat myös paikallislehdet. Jokaisesta lehdestä on kerrottu tietyt perustiedot, kuten levikki, keskeiset sidokset, ilmestymisaika ja -alue.
- osat 8–10: suomalaisten aikakauslehtien historia
Tämän laajan kokonaisteoksen lisäksi on tuotettu maakunnallisella tasolla operoivaa lehdistöhistoriaa. Yleensä kysymys maakuntalehtien historioista, joissa keskitytään lehden eri vaiheiden esittämiseen. Erikseen mainittakoon myös Päiviö Tommilan kirjoittama Keski-Suomen lehdistö I–IV, joka kattaa vuodet 1864–1978.
Lehdistöhistoriallinen tutkimus on ollut luonteeltaan kertovaa ja liittynyt läheisesti journalistiikkaan ja sen tutkimusintresseihin. Lehdistön käyttöä historiantutkimuksen lähdeaineistona tutkivaa kirjallisuutta on julkaistu loppujen lopuksi aika vähän. Käytännössä lehtiä tarkasteltaessa on keskitytty lähinnä artikkelien asiasisältöön, josta on etsitty taustatietoa, paikallisväriä, yleistä mielipidettä tai ajankuvaa. Sanomalehtiä on tarkasteltu instituutioina, joista on esitetty levikki, suhde muihin saman ajan ja paikan lehtiin sekä yleisesti tunnetut taloudelliset ja poliittiset sidonnaisuudet. 44
Sanomalehtiaineiston säilytyksestä ja käytöstä, ks. myös Tieteelliset kirjastot ja Kansalliskirjaston Historiallinen sanomalehtikirjasto
