Karjala-tietokanta

Karjala-tietokantaan on syötetty vuodesta 1990 lähtien luovutetun Karjalan seurakuntien kastettujen, vihittyjen, haudattujen ja muuttaneiden luettelot niiden alusta kokonaisuudessaan siihen asti kunnes siirtoseurakunnat vuonna 1949 lopetettiin ja siirtoväki merkittiin asuinpaikkakuntiensa kirkonkirjoihin. Viime vuosina tietokantaan on syötetty rippikirjoja ja lastenkirjoja. Karjala-tietokannan laajuus on noin 9,4 miljoonaa tietuetta ja puolitoista miljoonaa tietuetta on vielä tallentamatta.

Karjala-tietokantaan tehdään hakuja sitä varten kehitetyllä hakuohjelmalla, KATIHAlla .  Se on monessa suhteessa samanlainen kuin Suomen Sukututkimusseuran historiakirjojen hakemistotietokanta HisKin hakuohjelma. Molemmissa voi samanaikaisesti tehdä haun yhden seurakunnan kaikkiin luetteloihin tai useiden seurakuntien yhteen luetteloon. KATIHAssa voi haun kohdistaa myös useiden seurakuntien kaikkiin luetteloihin, mutta tällöin haun aikarajoitukset tehdään luettelokohtaisesti. Rippikirja- ja lastenkirja-aineisto on Karjala-tietokannan suurin ero HisKiin nähden.

Karjala-tietokanta ja HisKi tarjoavat kirkonkirja-aineistoa tutkimuksessa helposti käytettävässä tietokantamuodossa. Vaativassa tutkimushankkeessa tutkijan ei tarvitse itse kerätä tutkimusmateriaaliaan tai palkata siihen sukututkijaa. Kumpikin tietokanta sisältää useita sosiodemografisia tekijöitä ja on siten hyvin käyttökelpoista materiaalia yhtä hyvin luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissäkin tehtävään tutkimukseen. Karjala-tietokannan erityispiirre on sen tarkka maantieteellinen ja ajallinen rajautuminen.

Karjala-tietokannan hakuohjelma on käytettävissä koko aineistoon kohdistuvissa hauissa ainoastaan Mikkelin maakunta-arkiston tutkijasalissa. KATIHAn verkkoversio on vapaassa käytössä ja sillä voi tehdä hakuja 100 vuotta vanhempaa aineistoon.