Digitoitu kirkonkirja-aineisto Hiski

Kirkonkirja-aineiston digitoimisen aloitti Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokanta 1980-luvun puolivälissä. HisKi tulee sanasta historiakirjat ja se viittaa tietokannan sisältöön eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloihin. HisKin tallennustyötä tehtiin aluksi vain ns. mustista kirjoista eli Suomen Sukututkimusseuran toimesta 1920–30-luvuilla käsin kopioiduista historiakirjoista, jotka pääsääntöisesti ulottuivat luetteloiden alusta vuoteen 1850. Viime vuosikymmenellä tallennus siirtyi myös 1800-luvun jälkipuoliskolle.

HisKin tarkoituksena on toimia hakuapuneuvona kirkonkirjojen käytössä. Sen hakutoimintojen avulla sukututkija löytää henkilöitä kirkonkirjoista ja välttyy luetteloiden systemaattiselta läpikäymiseltä. HisKiä käytettäessä on siis tärkeää pitää mielessä, ettei se ole primaarilähde, vaan tutkimuksen apuneuvo. Lisäksi on hyvä muistaa, että kopiointi- ja tallennustyö tuottaa aina jonkin verran virheitä. HisKin tallennusta on tehty vapaaehtoisvoimin, joten sen ajallinen kattavuus vaihtelee paljon seurakunnasta toiseen. Useimpien seurakuntien historiakirjat ovat HisKissä jo vuoteen 1850, mutta moni poikkeus vahvistaa säännön.

HisKi on vapaassa käytössä verkossa.

Digiarkisto

Kirkonkirjojen digikuvaamisen aloitti Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ry (SSHY) vuonna 2004. Sen toiminnan tarkoituksena on organisoida vapaaehtoistoimintana toteutettavaa kirkonkirjojen digikuvaamista mikrojäljenneskannerilla ja asettaa aineisto tutkijoiden käyttöön verkossa. SSHY:n kuvatietokannassa Digiarkistossa on aineistoa noin 500 seurakunnasta noin neljä miljoonaa kuvaa.

Digiarkisto on 125 vuotta vanhemman aineiston osalta vapaassa käytössä verkossa ja 100 vuotta vanhempi aineisto (25 vuoden jakso) on jäsenetu.

Digitaaliarkisto

Arkistolaitos digitoi hyvin nopeasti vuosina 2009–2010 kaikki ns. mormonimikrofilmeillä olevat kirkonkirjat, ts. kirkonkirjojen alusta noin 1860-luvulle. Noin 28 000 kirkonkirjasta kertyi yli kuusi miljoonaa kuvaa. Aineisto on käytössä arkistolaitoksen kuvatietokannassa Digitaaliarkistossa. Paikkahakemistoja aineistoon on tehty vasta noin 15 seurakunnassa.

Kirkonkirjat ovat Digitaaliarkiston verkkopalvelussa vapaasti käytettävissä 125 vuotta vanhemman aineiston osalta. Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa voi asiakaspäätteillä tutkia 100 vuotta vanhempia kirkonkirjoja, mutta 100 vuotta nuorempien väestörekisteriasiakirjojen tutkimiseksi arkistolaitoksella on käyttölupamenettely. Jos kirkonkirjasidoksessa on sekä 125 vuotta vanhempaa että nuorempaa aineistoa, se ei ole käytettävissä verkossa lainkaan.