Oppilaitosten ja koulutuksen historiat
Erityisesti kansakouluilla on ollut suuri merkitys paitsi paikallisyhteisöjen myös koko maan kehitykselle aina 1800-puolivälin vaiheilta 1960-luvulle. Se oli alkuvaiheissaan radikaali oppilaitos, koska se tarjosi ihmisille säätyyn katsomatta saman pohjakoulutuksen. Se sivisti toisella tavalla kuin aikaisempi, hartaudenharjoitukseen, uskon pääkappaleiden ulkolukuun ja kuuliaisuuden vaatimuksiin perustunut kirkollinen opetus.
Toimintansa lopettaneiden tai toimivien koulujen vanhempaa aineistoa säilytetään joko maakunta-arkistossa tai kunnanarkistossa. Osa koulujen oppilasluetteloista eli matrikkeleista on toimitettu kirjoiksi. Niitä löytyy maakuntakirjastojen maakuntakokoelmista sekä kunnan- ja kaupunginarkistojen kotiseutu- ja erikoiskokoelmista.
Koulutuksen historiaa on käsitelty paikallishistorioissa ja pitäjänkirjoissa, mutta niissä ei ole yleensä tarkasteltu yksittäisten koulujen vaiheita kovinkaan tarkasti. Niistä on kuitenkin laadittu runsaasti historioita, yleensä koulun 50-vuotisjuhlan tai jonkin muun merkkivuoden kunniaksi. Ne tarjoavat runsaasti tietoa koulun vaiheista, opettajista ja laitoksessa annetusta opetuksesta, mutta varsinainen arkitaso – siis luokissa annettu käytännön opetus ja kanssakäyminen oppilaiden kanssa on jäänyt vähälle. Oppilaiden muistoja ja kokemusta koulusta on kuitenkin jonkin verran tutkittu. Tällä saralla Saara Tuomaala on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta väitöskirjassaan Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi: suomalaisen oppivelvollisuuskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939 (2004).
Koulutuksen ja kasvatuksen historiasta on laadittu joitakin kokonaisesityksiä, joiden tunteminen auttaa sijoittamaan oman alueen koulu osaksi laajempaa kokonaisuutta. J. T. Hanhon Suomen oppikoulun historia 1–2 (1947, 1955) ja Aimo Halilan Suomen kansakoululaitoksen historia 1–4 (1949–1950) ovat alan klassikoita. Päivitetympää tietoa löytyy ja laajempaa perspektiiviä löytyy Pauli Kettusen päätoimittamasta ja useiden kirjoittajien yhteisponnistuksena syntyneestä kolmiosaisesta sarjasta Suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historia (2010–2012). Tämän teossarjan kirjallisuusluettelot antavat ajantasaista tietoa kasvatusta ja koulutusta koskevasta tutkimuksesta.
Ajankohtaista tietoa alan tutkimuksesta löytyy Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seuran (aik. Suomen Kouluhistoriallinen Seura) sivuilta. Seura julkaisee Kasvatus & aika -verkkojulkaisua sekä vuosikirjaa, jonka numerot vuodesta 1935 tähän päivään ovat luettavissa verkossa.
