Maakuntahistoriat

Tekstien perässä olevat numerot ovat viitteitä jotka löytyvät kohdasta "Artikkeleiden viitteet"

Maakuntahistoriat on nähty pitäjän- ja kaupunkihistorioiden integroijina. Ajatus on ollut siis sellainen, että paikallishistorioissa koottua tietoa hyödynnettäisiin historiallisen maakunnan aluetta käsittelevässä tutkimuksessa, jossa lisäksi tuotaisiin esille joitakin koko maakuntaa koskeneita pitkän aikavälin kehityslinjoja ja ilmiöitä. Ajallisesti maakuntahistoriat on kirjoitettu ulottumaan kivikaudelta ja asutuksen tulosta melkein viimeisen osan kirjoittamisaikaan saakka. Kokoamis- ja kirjoittamistyön alullepanijoina ovat toimineet maakuntaliitot ja Hämeen heimoliitto. 30

Maakuntahistorian laatimisprosessia näyttäisi luonnehtivan äärimmäinen hitaus. Pitkään useimmista maakuntahistorioista oli olemassa vain Ruotsin valtaa koskevat osat. Hankkeita on kuitenkin jatkettu 2000-luvulla. Valmiiksi saatuja tai ainakin 1990-luvulle ulottuvia ovat: Hämeen historia 1–9 (1955–1986) 31, Svenska Österbottens historia 1–4 (1977–1983) 32, Etelä-Pohjanmaan historia 1–7 (1950–2006) 33, Keski-Suomen historia 1–3 (1988–1999) 34, Satakunnan historia 1–7 (1952–2006), Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia (1954–1984) 35, Varsinais-Suomen historia 1–8 (1931–1987), Savon historia 1–7 (1947–2008), Pohjois-Karjalan historia 1–4 (1969–2006) ja Det åländskafolkets historia 1–4 (1983–2008) 36. Joukkion jatkoksi voitaneen liittää myös Viipurin läänin historia osat 1–3 ja 6 (2003–2010) 37. Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto piti maakuntahistoriaa liian kalliina ja antoi tukensa emäpitäjien historioille. 38 Uudenmaan ja Etelä-Karjalan maakuntahistorioita ei ole edes aloitettu.