Kansalliskirjasto

Kansalliskirjasto vastaa Suomen julkaisuperinnön säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta. Sen kartuttama kansalliskokoelma on kansallisen aineiston arkistokokoelma, joka sisältää kotimaiset painotuotteet ja äänitallenteita. Kokoelmaan kuuluvat kirjat, lehdet, kartat sekä audiovisuaalinen ja elektroninen aineisto on luetteloitu Suomen kansallisbibliografiaan Fennica-tietokantaan, äänitteet ja nuotit  Viola-tietokantaan. Kokoelman aineistoa annetaan tutkittavaksi vain Kansalliskirjaston lukusaleihin. Kirjastojen yhteisestä Melinda-tietokannasta voi tarkistaa, mistä kirjastosta julkaisun saa lainaksi. 

Fennicassa ei ole tietoja lehdissä ja kirjoissa julkaistuista artikkeleista. Niitä voi etsiä kirjastojen yhteisestä  Arto-tietokannasta. Artossa on tietoja eri aihepiirien kotimaisista artikkeleista. Siihen sisältyy myös  Suomen historiallinen bibliografia vuodesta 1960 lähtien sekä joidenkin maakuntakirjastojen tuottamia tietoja alueellisista artikkeleista, ks. Arton maakunta-aineistot. Artossa ei ole tietoja siitä, mistä kirjastosta artikkelin sisältävä lehti tai kirja löytyy, vaan saatavuustiedot on etsittävä erikseen esimerkiksi  Melinda-tietokannasta. 

Vanhojen sanomalehtien selailu on oivallinen tapa tutustua menneeseen aikaan. Kansalliskirjaston verkkopalvelu  Historiallinen sanomalehtikirjasto sisältää digitoituna valtaosan Suomessa vuosina 1771–1910 ilmestyneistä sanomalehdistä. Tietyn lehden numeroita voi selata vuosittain ja kuukausittain. Artikkelihakemistosta voi etsiä tietynaiheisia artikkeleja, esimerkiksi Biograhica-luokasta tiettyä henkilöä ja Topographica-luokasta tiettyä kaupunkia, maakuntaa tai pitäjää käsitteleviä artikkeleja. Uudempia sanomalehtiä löytyy mikrofilmattuina mm. maakuntakirjastoista ja Kansalliskirjastosta.

Muita Kansalliskirjaston digitoimia aineistoja löytyy  Doria-tietokannasta. Kotiseutututkimuksen kannalta kiinnostava on esimerkiksi Samuli Paulaharjun (1875–1944) tuotanto, johon sisältyy kansatieteellisiä kuvauksia eri puolilta Suomea.