Internetissä tehtävän tutkimuksen erityispiirteet
Internetissä tehtävään kotiseutututkimukseen pätevät pääosin samat ohjeet kuin muulla tavoin tehtävään tutkimukseen. Koska internet on luonteeltaan dynaaminen, jatkuvasti muuttuva, sen kautta tehtävä tutkimus kuitenkin eroaa tietyiltä osin tavanomaisin keinoin tehdystä kotiseutututkimuksesta. Näistä kotiseutututkijalle tärkeimmät ovat internetissä löytyvien aineistojen lähdekriittinen arviointi, tallentaminen, lähteiden käyttö ja julkaiseminen.
Internetissä julkaistu aineisto ei ole luonteeltaan sen epäluotettavampaa kuin muulla tavoin tuotetut ja julkaistut lähdeaineistot, mutta niitä, kuten muitakin aineistoja on arvioitava lähdekriittisesti; Kuka aineiston on tuottanut ja mitä tarkoitusta varten? Kun verkkosivun ylläpitäjänä tai julkaisijana on tunnettu toimija, esimerkiksi jokin arkisto tai muu organisaatio, voi aineistoon suhtautua kuten kyseisen organisaation muihin aineistoihin. Jos taas aineiston tuottaja on yksityinen tai muutoin vieras, on paikallaan tarkastella aineistoa sen synty- ja käyttötarkoituksen mukaan. Internetistä löytyy lukuisia yksityishenkilöiden, yhdistysten ja seurojen ylläpitämiä sivustoja, jotka on tehty asianmukaisesti ja tarjoavat luotettavaa tietoa kotiseutututkijan käyttöön.
Internetissä olevia aineistoja saa yleensä käyttää ja siteerata, kuten muitakin aineistoja, ilmoittamalla tietojen alkuperä. Lisätietoja löydät esimerkiksi täältä.
Organisaatiot usein ohjeistavat sivuillaan käyttäjiään siitä, miten heidän aineistoihinsa tulee viitata. Näitä ohjeita kannattaa noudattaa. Jos käyttää sellaista sivustoa, jota päivitetään, kannattaa se ehdottomasti tallentaa myöhempää käyttöä varten. Sivuston voi tulostaa, tallentaa tai kun kyse on yksittäisestä osasta tiettyä kotisivua, sen voi kuvakaapata. Verkkosivuihin viitatessa on tärkeä mainita sivun www-osoitteen ja muiden tunnistetietojen lisäksi tallennuksen päivämäärä (esim. Viitattu 26.2.2013). Jos käyttää kuvakaappausta tutkimuksen kuvituksena, lisätään sen yhteyteen edellä mainittujen lisäksi kuvateksti.
Internetin resurssit voidaan jakaa niiden järjestäytyneisyyden ja jakelun julkisuuden perusteella. Järjestäytyneisyydellä tarkoitetaan sivustojen suunnitelmallista toteutusta ylläpitäjän taholta. Käyttäjälähtöisille sivustoille on taas ominaista, että niiden sisältöihin vaikuttavat käyttäjät. Myöskään yksityisen ja julkisen sekä avoimen ja suljetun rajat eivät ole yksiselitteisiä internetissä. Erilaisten organisaatioiden, kuten arkistojen ja museoiden, ja yhteisöjen, kuten seurojen ja yhdistysten, sivustot voivat olla joko täysin tai osittain vapaasti käytettävissä. Näitä nk. avointa dataa sisältäviä sivustoja voi vapaasti tutkia ja käyttää, kuten ylipäätänsä julkisia asiakirjoja. Samoin täysin tai osittain vapaiden tietokantojen, kuten kirjasto- tai arkistotietokantojen, kautta saavutettavia sähköisiä aineistoja, kuten julkaisuja, opinnäytetöitä yms. voi käyttää vapaasti tutkimuksessa, mutta niitä rajaa, kuten muidenkin julkaisujen käyttöä, tekijänoikeudet. Toisin kuin organisaatioiden yksityisten ihmisten ylläpitämät sivustot, kuten yksityiset kotisivut, blogit tai keskustelupalstat, voivat olla täysin tai osittain järjestäytymättömiä, mutta silti kokonaan tai osittain vapaasti käytettävissä, jolloin myös niiden käytössä noudatetaan normaalia tekijänoikeussuojaa.
Sen sijaan rekisteröitymistä edellyttäviä verkkopalveluja tai sisäiseen käyttöön tarkoitettuja sivustoja (esim. intranetiä) ei saa käyttää ilman lupaa. Myöskään henkilötietoja, sähköpostiosoitteita ym. tunnistetietoja ei saa koskaan käyttää tai julkaista ilman lupaa. Vaikka verkkosivuja ja keskustelupalstoja, jotka eivät vaadi erillistä rekisteröitymistä, voi lain mukaan vapaasti käyttää, kannattaa pitää mielessä, että monesti näiden käyttäjät eivät välttämättä miellä niitä itse julkisiksi. Joskus saattaa olla siis paikallaan, että kysyy lupaa aineiston käyttöön, vaikka laki ei sitä edellyttäisi.
