Kirjoittaminen prosessina - Elina Makkonen
Kotiseutujulkaisun tekstien kirjoittaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Tekstejä voi aivan hyvin ideoida ja luonnostella tai jopa alustavasti kirjoittaa samaan aikaan, kun tutustuu aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen sekä kerää ja analysoi julkaisussa käytettävää aineistoa. Kirjoittajan ei kannata odottaa inspiraatiota tai sitä, että kaikki tekstin osat ovat asettuneet kohdilleen. Hyvin harvat kirjoittajat nimittäin pystyvät kirjoittamaan tekstin alusta loppuun yhdellä kertaa. Kirjoittamiselle on sen sijaan ominaista prosessinomaisuus. Teksti syntyy vähitellen, ja sitä ideoidaan, kehitellään, luonnostellaan ja muokataan useaan otteeseen ennen kuin se on valmis.
Kirjoittamisen prosessia on määritelty monin tavoin, mutta yhteistä kaikille määrittelyille on prosessin jakaminen eri vaiheisiin, joista tärkeimmät ovat ideointi- ja suunnitteluvaihe, luonnostelu ja muokkaus sekä viimeistely. Vaiheet eivät välttämättä erotu kirjoittamisen prosessissa näin selvärajaisesti toisistaan, ja ne voivat myös olla päällekkäisiä. Tässä yhteydessä käsitellään kirjoittamisen vaiheet viimeistelyä lukuun ottamatta. Tekstin viimeistelyä tarkastellaan toimittamisen yhteydessä.
Vaikka tässä perehdytään kirjoittamisen eri vaiheisiin, ei ideaa kirjoittamisesta prosessina kannata ottaa liian vakavasti. Silti on hyvä olla tietoinen siitä, että kirjoittamiseen liittyy erilaisia vaiheita, joiden aikana yhtäältä ideoidaan ja kirjoitetaan luonnosmaista tekstiä ja toisaalta pyritään viimeisteltyyn tekstiin. Tarkoituksena ei siis ole tarjota kaikenkattavaa mallia kirjoittamisprosessille, sillä kaikki julkaisuhankkeet ja kirjoittajat ovat erilaisia.
Joillekin kirjoittajille sopii hyvin ns. prosessikirjoittaminen, jossa kirjoitustyö jaetaan selkeästi osiin ja kussakin vaiheessa keskitytään tietoisesti vain siihen osaan kuuluviin työvaiheisiin, kun taas toiset kirjoittajat laativat heti suhteellisen valmista tekstiä. Toki tämäkin edellyttää jonkinlaista ideointia ja suunnittelua, mutta se voi tapahtua kirjoittajan päässä. Tällainen kirjoittaja ei välttämättä missään vaiheessa kirjaa selkeästi ylös ideoitaan ja suunnitelmiaan. Onkin hyvä muistaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kirjoittamisen tapaa eikä kirjoittamista ole näin ollen järkevää pakottaa mihinkään valmiiseen kaavaan.
