Yleisiä ohjeita

Teksti toimitetaan toimittajalle sähköisessä muodossa (mieluiten Word-muodossa)

tarvittaessa myös paperiversiona. Kirjoittaja tai kirjan toimittaja vastaa siitä, että käsikirjoituksessa on kaikki oikein. Eri kielten erikoismerkit, ajatusviivat ja lainausmerkit aiheuttavat usein ongelmia kun tiedostoja siirretään ohjelmista ja ohjelmaversioista toisiin. Tällaisissa tapauksissa voi olla paikallaan toimittaa käsikirjoitus myös paperimuodossa, jolloin taittaja voi tarkastaa paperiprintistä miten kummallisiksi muuttuneet erikoismerkit pitäisi merkitä.

Artikkelit tallennetaan kukin omiksi tiedostoikseen ja nimetään selkeästi.

Artikkelikokoelmissa voi käyttää kirjoittajan nimeä, monografioissa luvun numeroa tai otsikkoa.

Teksti toimitetaan koodaamattomana ja muotoilemattomana; puolilihavointia, lihavointia, tavutusta tai reunojen tasausta ei käytetä. Kursiivia saa käyttää. 1,5 riviväli on sopiva. Kappaleita ei tarvitse erottaa toisistaan sisennyksellä tai tyhjällä rivillä kappaleiden välissä; pelkkä enter riittää.

Asiakirja kannattaa lopuksi käydä läpi ”Näytä tai piilota” -työkalun avulla. Näin tiedostoon ei jää mitään taittoa sekoittavia piiloasetuksia tai -komentoja. Työkalu löytyy Wordin työkaluriviltä painikkeen kohdalta.

Otsikointi

Pääotsikon yläpuolelle kirjoittajan nimi.

Otsikot alkavat rivin vasemmasta reunasta.

On suositeltavaa käyttää korkeintaan kahta väliotsikkotasoa. Otsikot voi erottaa toisistaan numeroin, jos tasoja on enemmän kuin kaksi (esim. 1, 1.1., 1.2. tai I, I.1., I.2.). Numerot poistetaan kirjaa taitettaessa. Numeroinnin voi jättää pois, kunhan otsikkohierarkia käy ilmi sisällysluettelosta.

Otsikoita ei kirjoiteta versaalilla, koska silloin kustannustoimittaja, graafikko tai taittaja ei tiedä onko otsikossa isoja tai pieniä alkukirjaimia.

Ennen ensimmäisen tason väliotsikkoa kaksi tyhjää riviä ja jälkeen yksi tyhjä rivi; muiden väliotsikoiden yllä ja alla yksi tyhjä rivi.

Otsikoissa ei käytetä pistettä, kaksoispistettä tai ajatusviivaa. Kaksiosaisista otsikoista erotetaan erikseen ylä- ja alaotsikko.

Lainausmerkit

Suomessa käytetään muotoa ”lainaus” (vrt. brittienglannin ‘citation’ tai amerikanenglannin “citation”).

Lainausmerkit saa komennolla alt0148 (numerot on tehtävä numeronäppäimistöä käyttäen), jos tekstinkäsittelyohjelma ei tee niitä heti suomenkieliseen muotoon.

Puolilainausmerkit samalla tavalla. Ne saa komennolla alt0146.

Lainaukset

Pitkien lainausten (yli 40 sanaa) ylä- ja alapuolelle yksi tyhjä rivi, ei lainausmerkkejä. Pitkät lainaukset voi sisentää (koko kpl), jolloin taittaja erottaa ne leipätekstistä. Lainauksia ei kursivoida.

Kursiivin käyttö

Vieraskieliset termit kursivoidaan.

Kirjojen ja lehtien nimet kursivoidaan sekä leipätekstissä että viitteissä ja lähde- ja kirjallisuusluettelossa.

Lainauksia ei kursivoida.

Ajatusviiva

Huomaa ero tavuviivan käyttöön. Saadaan tarvittaessa komennolla alt0150. Käytetään paitsi lauseen sisällä ajatusviivana, niin myös ääriarvoja, rajapaikkoja tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä. Esim. vuosina 1960–1970, 35–40-vuotiaat, s. 195–208.

Vuosiluvut

Kirjoitetaan kokonaan, esim. 1870–1871, 1914–1918 (vrt. 1870–71)

Nimikirjaimien käyttö

Nimen alkukirjaimien väliin välilyönti, esim. J. V. Snellman (vrt. J.V. Snellman).

Viitteet lisätään tekstiin sulkeisiin (Pohjola 2011, 11–-13).

Viite merkitään välimerkin jälkeen, ellei viitata erityisesti johonkin yksittäiseen sanaan.

Tarvittaessa käytetään viitenumerointia, erityisesti, milloin viitteitä on paljon tai ne ovat pitkiä (arkistoviitteet, nettiviitteet/linkit) ja viitteistö kirjoitetaan artikkelin loppuun ennen lähdeluetteloa.

Kuviot ja taulukot

Tekstinkäsittelyohjelmalla tehdyt yksinkertaiset taulukot voi jättää leipätekstin joukkoon. Muut taulukot tai kuviot tallennetaan omiksi tiedostoikseen ja tulostetaan. Paperiprinttiin merkitään, mikä taulukko (esim. taulukko 1, kuvio 1) on kyseessä. Taulukot numeroidaan ja niiden paikat tekstissä merkitään numeroilla selkeästi.

Kuvat

Kuvitusideat ovat tervetulleita. Kirjoittajan on tarkastettava, liittyykö kuviin tekijänoikeus- tai julkaisumaksua. Kuvat voi toimittaa originaaleina, hyvätasoisina reprokuvina tai digitoituina. Kuvat skannataan vähintään 300 dpi:n resoluutiolla mahdollisimman lähelle sitä kokoa, jossa ne tulevat kirjaan.

Viivapiirroksissa resoluution tulee olla vähintään 1200 dpi.

Kuvat numeroidaan ja niiden paikat merkitään käsikirjoitukseen.

Kuvituksesta on neuvoteltava aina toimittajan kanssa.