Lähteet ja kirjallisuus - Kristiina Näyhö
Käsikirjoituksen loppuun laaditaan lähdeluettelo. Jos käsikirjoitus koostuu eri kirjoittajien artikkeleista, voidaan kunkin artikkelin loppuun sijoittaa sitä koskeva lähdeluettelo.
Jos tutkimuksessa on käytetty julkaistun kirjallisuuden lisäksi julkaisematonta arkistoaineistoa tai kenttäaineistoa eli itse kerättyä haastattelu- tai muuta aineistoa, lähdeluettelo jakautuu kahteen osaan. Arkisto- ja kenttäaineisto luetellaan ensin. Arkistot antavat ohjeita omien aineistojensa merkitsemisestä lähdeluetteloon.
Lähdeluettelon kirjallisuusosioon kootaan tiedot kaikista julkaisuista (kirjoista ja artikkeleista), joihin tutkimuksessa on viitattu. Myös internet-lähteet kirjataan kirjallisuusluetteloon. Tiedot luetellaan tekijöiden nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, saman tekijän julkaisut ilmestymisjärjestyksessä. Jos teoksella on laaja toimituskunta (kuten sanakirjoilla) tai tekijää ei ole tiedossa, teos aakkostetaan sen nimen mukaan.
Tietojen merkitsemistapoja on monenlaisia. Tärkeintä on noudattaa johdonmukaisesti yhtä mallia.
Kirjasta ilmoitetaan seuraavat tiedot:
- tekijän tai toimittajan suku- ja etunimi,
- julkaisuvuosi,
- teoksen nimi (yleensä kursivoituna),
- painos (jos muu kuin ensimmäinen painos)
- mahdollinen julkaisusarjan nimi ja numerointitiedot (sarjan merkitseminen ei ole välttämätöntä),
- kustantajan toimipaikka ja
- kustantajan nimi.
Verkkokirjan (e-kirjan) tietoihin merkitään lisäksi viittausajankohta ja www-osoite.
Lehtiartikkelista ilmoitetaan seuraavat tiedot:
- artikkelin tekijän suku- ja etunimi,
- julkaisuvuosi,
- artikkelin nimi,
- lehden nimi (yleensä kursivoituna),
- lehden osan numerointitiedot ja
- artikkelin sivunumerot.
Verkkolehdessä (e-lehdessä) julkaistun artikkelin tietoihin merkitään lisäksi viittausajankohta ja www-osoite.
Kokoomateoksessa eli toimitetussa kirjassa julkaistusta artikkelista ilmoitetaan seuraavat tiedot:
- artikkelin tekijän suku- ja etunimi,
- julkaisuvuosi,
- artikkelin nimi,
- kokoomateoksen toimittajan etu- ja sukunimi (toim.),
- kokoomateoksen (kirjan) nimi (yleensä kursivoituna),
- kustantajan toimipaikka,
- kustantajan nimi ja artikkelin sivunumerot (kirjassa julkaistun artikkelin sivunumeroiden merkitseminen ei ole välttämätöntä).
Internet-lähteistä kirjataan edellä esitettyjen tietojen lisäksi viittaamisen ajankohta sekä www-osoite.
Esimerkkejä:
Huovila, Marja & Liskola, Pirkko & Piilahti, Kari-Matti (2009). Sukututkimuksen käsikirja. Helsinki: WSOY.
Karjalan kartat (2009). Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://www.karjalankartat.fi/.
Kurki, Tuulikki (2012). Raja, kotiseutu ja koodi. Hiidenkivi 18(1), 28–30.
Kuusi, Matti (1993). Kahden kotiseudun ongelma. Teoksessa Pekka Laaksonen & Sirkka-Liisa Mettomäki (toim.): Kauas on pitkä matka. Kirjoituksia kahdesta kotiseudusta. (Kalevalaseuran vuosikirja 72). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 73–87.
Laitinen, Heikki (2003). Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa. (Acta Electronica Universitatis Tamperiensis 266). Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5707-2.
Sorvari, Katariina (2002). Tekijänoikeudellinen suoja ja perinnearkistot. Elore 9(2). Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://www.elore.fi/arkisto/2_02/sor202.html.
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1, A–K (1992). (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toimituksia 556). (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Talve, Ilmar (1990). Suomen kansankulttuuri. 3. tark. ja täyd. painos. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 514). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Vilkuna, Kustaa (1943). Isien työ. 1, Veden ja maan vilja. Helsinki: Otava.
Artikkelit lehdessä
Kurki, Tuulikki (2012). Raja, kotiseutu ja koodi. Hiidenkivi 18(1), 28–30.
Virrankoski, Pentti (1990). Kuinka kylähistoria voitaisiin tehdä. Kotiseutu 4, 167–169.
Artikkelit kokoomateoksessa (toimitetussa kirjassa)
Kuusi, Matti (1993). Kahden kotiseudun ongelma. Teoksessa Pekka Laaksonen & Sirkka-Liisa Mettomäki (toim.): Kauas on pitkä matka. Kirjoituksia kahdesta kotiseudusta. Kalevalaseuran vuosikirja 72. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 73–87.
Myös internet-lähteet sijoitetaan kirjallisuusluetteloon.
Karjalan kartat (2009). Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://www.karjalankartat.fi/.
Laitinen, Heikki (2003). Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa. Acta Electronica Universitatis Tamperiensis 266. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:951-44-5707-2.
Majamaa, Raija (1997). Elias Lönnrot (1802–1884). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2836/.
Sorvari, Katariina (2002). Tekijänoikeudellinen suoja ja perinnearkistot. Elore 9(2). Viitattu 30.10.2012. Saatavissa: http://www.elore.fi/arkisto/2_02/sor202.html.[AH2] [KN3]
